sunnuntai 31. elokuuta 2014

WHAT I'VE BEEN UP TO THIS SUMMER ♥

Jatkoa edelliseen postaukseen kuluneen kesän kuulumisista ja touhuista&tohinoista, mutta vaan iPhonen välityksellä! Instagramista mut löytää tuttuun tapaan nimimerkillä @ppetrinas, josta tässä valikoituja poimintoja uusimmista alkukesään päin!

f1

Kaksoset! :D / ♥ / Varhaiset aamut junassa Helsinkiin, mun nykyistä arkeani! Saan vaan toivoa reagoivani kello neljän herätyskellon piipahdukseen, sillä kello saattaa huutaa jopa puoli tuntia, ennenkuin olen elävien kirjoissa tajutakseni sitä tai mitään hölkäsen pöläystäkään. Ikinä ennen ei ole ollut vaikeuksia herätä kelloon ennenkuin nyt, mutta ihmekös tuo aamuyöstä. Välillä on päiviä, kun mun silmäni osoittavat kieroon itään ja länteen, koska vaatii niin paljon, että ne pysyvät auki, haha. Jokatapauksessa aamuvarhain, kunhan on ensin saanut sujahdettua pystyyn, on jollain tavoin mun mielestäni ihana, omanlaisensa tunnelma, etenkin aamujunassa! / ♥ / Olin pikkuisen innoissani saadessani tietää, että vietetään opiskelupaikassani suuren osan ajasta näiden äärellä! / ♥ / Ystäväiseni tuparilahja!

f2 
Rentoutumista kiireisten viimosten lomapäivien keskellä hyvän ystävän kera. / ♥ / Yksi kodeistani! / ♥ / Yummy, yummy... / ♥ / Hahaa, tapansa kullakin! Tämä työnhakuvinkki on jäänyt mun mieleeni jo vuosikymmenentakaisen lempparileffan Blondin Koston tiimoilta :D Jos olisin tehnyt tämän täydellisen kaavan mukaan, pinkit papruset olisivat vielä tuoksuneet hajuvedelle.

f3
 
 Kesän festarisatsi jäi kotikaupungin Summer Uppiin, mutta mahti oli sekin! Ensi kesänä kolutaan festareita sitten enemmän, se on päätetty! / ♥ / Uusia paikkoja Suomesta tuli sen sijaan koluttua, tässä Liljendalin rantsua! / ♥ / Heinolassakin tuli piipahdettua joka kesäisen tripin merkeissä kesäteatteriin, jossa on ehdottomasti Suomen näyttelijäparhaimmiston hauskimmat tyypit. / ♥ / Tampereella käväisin pariin otteeseen, mm. Särkänniemessä valloittavan ihanalla säällä...

f4
 
Vähäsen taidonnäytteitä! Olen ehkä maailman toheloimpia ihmisiä. Nuku vaan iPhone vieressä, mutta ota sitten siitä takuita huitaisetko sen unissasi lentämään komean loikan lattialle. Tää on jo puolen vuoden takainen vanha tragedia, mutta otin viimeisen muistokuvan myydessäni tuon pois! / ♥ / Hahah, siinä kaunis paistinpannu minun jäljiltäni. Siihen on syynsä miksi tykkäilen kaikesta muusta kokkailusta, paitsi sellaisesta, johon vaaditaan kattila tai paistinpannu. Niiden kanssa käyn liian kuumana... / ♥ / ...ja mikrokin voidaan unohtaa... Tämän kaiken lisäksi toheloin ihkauuden tietokoneeni kanssa, vesilasi kaatui väärään paikkaan. / ♥ / Myönnän, että mun RayBanin silmälasit on aika herkut ♥ Mutta tutun koira piti niitä liian herkkuina... :D

f5
 
Saanko esitellä Tinon: chihuahuaa, tiibetinspanielia ja leijonaa :'D / ♥ / Juhannus 2014: kokko, mökkeilyä, yöajelua, ihania ihmisiä, elämäni ensimmäiset näkemäni ketut, samanlainen sää kuin, öö, viime jouluna? / ♥ / Tykkäilen niin valkoisten farkkujen ja hempeän sävyisten paitojen yhdistelmästä. / ♥ / Kohti unelmien hammasriviä! 

f6

Luksusta arkeen! / ♥ / Vauhdissa... / ♥ / Ehkä kevyet viitisenkymmentä leffalippusta siinä, hah. Mikäs siinä, kun leffateatteri = naapuri. Mutta tänä kesänä oon piipahtanut enimmäkseen Helsingissä leffailemassa ja pöyristelemässä jättiscreeniä! Miljoona tapaa kuolla lännessä oli ehkä hupsuinhassuinhömelöin leffa pitkään aikaan, enkä olisi sitä ihan itse tajunnut mennä katsomaan. Mun kesän leffalistaan on kuulunut edellä mainittu sekä The Amazing Spider-Man 2, Se toinen nainen (ihanaa naisenergiaa leffa täynnä ♥), Naapurit ja Transformers 4. / ♥ / Korot kohti Helsinkiä!

f7

Koska Suomen säästä ei koskaan tiedä, piknikistä tulikin katoksellinen terassilounas. Huomaa prinsessassakumppa! / ♥ / Irtaantumista arjesta ihanan lapsuudenystävän kanssa! / ♥ / Oon koko kesän todennut, että mitä luontoäidille on annettu, kun tämä koko Suomen kesäsää on ihan huppelissa!

f8

Tein niin loisteliaan keksinnön yhdistää musta minitoppi mustan minihameen kanssa. Ne plussattuina yhteen on yhtä kuin ihan täydellinen pikkumusta! Huomatkaa paksuksi posahtanut hauis :'D ! / ♥ / Pari selfietä kera uuden Nellyn mekon, joka oli synttäreideni ansiosta vain pari hassua euroa! Tälle ikuisesti housutytöksi luulleelle tytsylle on käynyt tänä kesänä jotain... Oon aivan pyörällä päästäni mekkojen kanssa nyt. / ♥ / Helsingissä pyörähtämässä kyläilemässä.

f9 
Koulujen päättöviikonlopun juhlistusta synttärilahjaskumpan kera, jota en raaskinnutkaan korkata. / ♥ / Elämäni eka kerta Uimastadikalla ja harvinaisen kuumana päivänä, jolloin mulla oli vielä lääkemyrkytys päällä mulle sopimattoman rohdon takia. / ♥ / Vielä vähän aikaa sitten olisin pällistellyt pahasti, että oon nyt innosta piukeena kaikkien salaattien ja muiden terveellisten herkkujen perässä! Vaikka musta ei mitään viherpiipertäjää tule ikinä, en unohda vanhaa makoisaa ruokavaliotani. Eikä tuo vihreä perussalaattipöperö, se "itse salaatti" tahdo maistua. Haha. / ♥ / Ja lääkemyrkytykseen lisäten: sen jälkeisenä päivänä mun olisi pitänyt pinkaista juoksujalkaa 10km Naisten Kympissä, mutta jätin sen suosiolla välistä oloni vuoksi, vaikka tosi surku se oli vuoden sitä odotettua! Joten pari päivää myöhemmin pistin tohinaksi ja juoksin (jäätävässä kaatosateessa) kympin ihan itsekseni. Osa ajasta mulla meni vielä luuriin höpöttäessä, mutta silti vetäsin kuin vetäsinkin parhaan aikani ikinä!

lauantai 30. elokuuta 2014

SHE DESIGNED A LIFE SHE LOVED

Heippa ja hali koko lukijapoppoolleni, täällä ollaan still alive, en ole kuollut ja kuopattu! :) ♥

c2 En ollut onnellinen viimeisenä kuluneena vuotena. En vaan jotenkin osannut kirjoittaa blogia silloin. Mutta en osannut päättää ja ilmoittaa pitäväni mitään taukoa, koska en sitä olisi halunnut, joten siinä tuli tehtyä katoamistemppu - pahoittelut :( Mun elämässä tapahtui niin paljon asioita, mutta niin vähän sellaisia asioita, joista olisi ollut fiilis, että tahdon äkkiä päästä tarinoimaan tästä blogiin!!! Mun elämä pyöri tosi henkilökohtaisten juttusten ympärillä ja sen jälkeen kaikki on muuttunut niin niin niin paljon! Oon aina ollut tosi avoin hölisijä täällä blogissa, mutta sekään ei sujunut viimeisenä vuotena. Kaiken sen elämänmuutoksen ja oman muuttumiseni keskellä en ollut varma asioista, joita päästän suustani, joten sieltä ei uskaltanut sitten tulla pahemmin pihaustakaan :D Ja nämä jutut, mitä olen tänne kuluneena vuotena pölötellyt, tuntuvat nyt jotenkin ihan kummilta. Pahoittelut kaikille rakkaille lukijoille, jotka ovat miljardit ja biljardit kerrat käyneet käväisemässä täällä blogin puolella pettymyksekseen katsomassa, onko tupsahtanut uutta postausta! :( ♥ Oon ihan hämmentynyt, mutta onnellinen, että iso joukko teitä vaan on ja pysyy, eikä lukijamäärä ole edes yhtään radikaalisesti heilahtanut miinuksen puolekselle koko tänä aikana!

a2
Nyt voin pitkästä aikaa sanoa olevani oikeasti melko onnellinen tai voidaan ehkä jopa unohtaa tuo "melko" sana edestä pois! Oon itseasiassa aika hurrrjan innoissani kaikesta. Jos on pikkuisenkaan taikauskoisen vikaa, niin voisi uskoa, että viime vuosi, kaksituhattakolmetoista, joka oli varsinainen epäonnekkuuksien vuosi, voisi johtua nimenomaan tuosta hassusta numerosta :'D Mun elämäni on alkanut pikkuhiljaa kiihdyttää nousukiitoon vuoden vaihduttua. Jotenkin mua kuitenkin inhottaa pölötellä näistä vanhoista nyt yhtään, joten unohdetaan ne nyt kokonaan! Elämää on vaan jatkettava sinneppäin minne nenä osoittaa eli eteenpäin, eikä käänneltävä sitä nokkaa turhaan ihan väärään suuntaan.

Kaiken jälkeen päätin taas alkaa jaksamaan ja tavoittelemaan unelmiani. Niitä on paljon. Joidenkin mielestä tavoittelen kuuta taivaalta ja vielä tämmöisenä pätkänä yrittelen sinne taivaaseen asti kurotella. Mutta mulla oli jo vaahtosammuttimen kokoisena motto, jonka pihistin tuolloin joltain idoliltani, että "kaiken saa minkä haluaa, kun vain tekee sen eteen tarpeeksi töitä". Tällä mennään eteenpäin! :)

c1

Apuva, mistä sitä alottaisi kertoessaan näitä tämänhetkisiä kuulumisia! Mun ensimmäinen yliopistoyritys ei tärpännyt, valtiotieteellisen ovet eivät vielä kutsuneet mua sisäänsä. Aloitin nyt tässä välissä opiskelut Helsingissä graafisen suunnittelun, kuvankäsittelyn ja valokuvauksen ihanassa maailmassa, kunnes haen taas yliopistoon! Nyt oon puoliksi jo stadilainen, hypin junalla tätä Lahti-Helsinki-väliä pikku hetken, kunnes avaan ensimmäisen oman kotini oven pääkaupungissa. Ja Helsinki, aaah rakastan sitä kaupunkia niin! Aina vaan enemmän ja enemmän. Joskus, kun on aikaa, kävelen vaan ympäriinsä katsellen siellä kaikkea silmät sydämenmallisina! Kaikki on niin suurta, kaikkea on paljon, siellä on kaikkea mitä muualla ei ole ja se mahdollisuuksien määrä! Oon tässä loppukeväästä asti saanut viettää siellä paljon aikaa.

Mun kesäni tuntui menevän kuin Formulan kyydissä - yhtä nopeaan! Mutta se oli paras kesä pieneen hetkeen. Paljon seikkailuja, ihania ihmisiä ja uusia asioita... Mun elämässä on tapahtunut suunnastaan ihmeellisiä asioita, voisin sanoa kuin suoraan elokuvista. Oon onnellisena menossa tästä eteenpäin... ♥ Torstaina sitä päästiin ihan unelmatyöpaikan haastatteluun ja alkuviikosta - tule jo! - odottelen (hyviä...) uutisia sen suunnalta!

a3


Nyt nökötän pitkästä, pitkästä aikaa viikonloppua ihanasti kotosalla, enkä aio tehdä tänään yhtään_mitään_fiksua! ♥ Mitä mun lukijoilleni kuuluu?

♫ Tätä postausta tehdessä taustalla soi: The Script - Superheroes
Niin ihana biisi, ollaanhan jokainen oman elämämme supersankareita ;)

perjantai 16. toukokuuta 2014

4. PAPER

e1e2 e4 e5 e3 e7 e8

Haastepostaus nro 4. Nää mun haastikset tulevat pikkuisen kilpikonnavauhtia tänne, mutta parempi se hissukseen kuin ei ollenkaan ;) Enkä onnistu tyytymään siihen yhteen kuvaan niinkuin ehkä oli ideana, kun tekee mieli läjäyttää kuvia aiheista välillä oikein urakalla!

"Paperista" mulle hypähti heti mieleen mun Persoonallisesta kalenterista tilaama itse tuunattu kalenteri, jota en oo täällä vielä näytellytkään, vaikka vuosi kirii jo aikamoista vauhtia! Viime vuonna sain blogiyhteistyöllä tuolta kalenterin ja tänä vuonna hankin semmoisen ihan omasta pussukasta, ei nimittäin tahdo muut enää kelvata! Mulla menisi kaikki aivan plörinäksi ilman kalenteria, tämmöinen järjestelmällisyyshirmu kun olen.

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

RELAXING WEEKEND ♥

c3 
Hupsista viikko on jo hurahtamassa keskiviikossa, kun tätä postausta väsäilen viime viikonlopusta! Mulla ei tahdo oikein teksti luistaa, kun fiilistelen musaa tästä uudesta koneesta ja nämä kajarit ovat kunnon bumtsi bum bum bum -kamaa, haha! Noh yritetään. 

Alkuviikko on mennyt pupu pöksyssä jännäillen tulevia muutaman viikon päästä mua pelottelemaan tulevia pääsykokeita, mutta sitäkin enemmän oon jännäillyt tai ennemminkin odottanut kuin mitäkin ja suunnitellut mun tulevia kakskymppisiä, joita juhlitaan tänä viikonloppuna pariinkin otteeseen ja vielä ensi viikolla itse päivänä (kunhan oon ensin kököttänyt synttäri-iltanani 5 tuntia yliopiston valmennuskurssin kenraalikokeessa, how lucky I am! :D) En tahdo sitten ikinä kyllästyä synttäreihin ja oon innosta aivan piukeena niistä vielä tässä iässä. Vähäsen lapsenmielisyyttä, niin on hauskempaa! Sama hommeli, kun näin eilen Linnanmäen vekottimet vauhdissa valot loistaen ja mulle iski AIVAN KAUHIA HINKU päästä sinne.

c8 
Koska ensi viikonloppu tulee olemaan mitä vauhdikkain vähään aikaan, otin viime viikonloppuna lötköpötkösti ja tein rentouttavia juttuja. Heitin hiusvärit päähän ja sanoin heipat mun kaljulle ololle, sillä viime kerralla väristä tuli hitusen hailakka ja vaaleampi juurikasvu korostui pahempana kuin koskaan. Kaikenhuipuksi mun pää on saanut jostain idean alkaa kasvattamaan koko hiusrajan alueelta vauvahiuksia! Ne kera juurikasvun saivat näyttämään, että mun hiusraja olisi jossain kilometrin päässä otsasta hahah. Nyt pulmat ja probleemat on hyvästelty ja oon taas ihastunut näihin tummanruskeisiin kutreihin, joihin tuskin tuun kyllästymään ikipäivänä! Pään lisäksi värjäsin tavalliseen tapaan taas kulmani ja nyt on taas kunnolla ilmettä meikittömänäkin :)
 c5 c10 c6 
Hankin väriä pintaan, lakkasin varpaat fressillä superpinkillä, kävin kuumassa suihkussa ja hankkimassa hien pintaan saunassa, uijui, sekä tein jotain tosi ihmeellisyyksien ihmeellisyyttä(!) - vietin melkein kokonaisen päivän kaukana puhelimesta. Tulipas levännyt olo, etenkin jälkimmäisestä! Sain myös pääni helpottumaan vähäsen mieltäni kiusaavista ajatuksista, joista tänne lörpöttelin viime viikolla. Ihania ihmisiä on olemassa ♥ Se on jännä miten elämään pomppaa joskus niin yllättäviä ihmisiä ja vielä kun sitä vähiten osaa odottaa.

c7
c1

Sweet dreams sinne ruudun toiselle puolelle! ♥

maanantai 12. toukokuuta 2014

3. SOMETHING GOOD

l1 l2 
...A GOOD FRIEND ♥ 

Haastepostaus nro 3. Tino "Timppa", tuo pieni suuri hurja koira. Timpasta tuli mun hauvani viisi vuotta takaperin, kun luultiin ostavamme tunnetusta kennelistä pitkäkarvainen chihuahuavauveli. Pikkuisena Timppa olisi ihan täysin mennyt chihusta, mutta jossain vaiheessa alettiin katsomaan, että johan on chihustamme kasvanut möhkäle - ihana möhkäle ♥ - mutta möhkäle! Asiaa ruodittiin ja chihumami oli tainnut päästä käymään vieraissa ilmeisesti tiibetinspanielin kanssa. Hahah, mun mieleeni pomppasi yhtäkkiä kauan sitten blogiin heittämä videokooste Timpasta 10 viikkoisena! Sen voi kurkata täältä, click!

lauantai 10. toukokuuta 2014

2. TODAY'S WEATHER

b3 
Haastepostaus nro 2. Haasteen tarkoitus oli napsasta kuva säästä tänään, mutta sattuneista syistä olen mattimyöhäisenä postaamassa eilistä säätä! Eilen tihutti vettä, mutta ei ollut jostain syystä niin synkkää kuin yleensä sadepäivinä ja nautin kävellessäni ulkona jotenkin ihanan fressissä ilmassa välittämättä kastumisesta ♥ Ikkunamme edessä olevan puun silmut ovat kovaa vauhtia kasvamassa ihanan kirkkaan vaaleanvihreinä - kyllä se kesä siellä nurkan takana vielä odottaa!

Koitin saada kuvaa jo toissailtana, mutta lopputuloksena voin todeta, että taitavat mun luontokuvaajan skilssit olla vähän ruosteessa, josko niitä on olemassakaan! Ehkä tämä oli hyvin pikainen visiitti luontoblogirintamalla ja otetaan pikainen paluu tuttuun ja turvalliseen. Hyh miten rumia kuvituksia sainkaan toissapäiväisestä säästä, mutta noh ei se kaikki ollut kuvaajan syytä, sääkin oli ruma. Olin tulossa Helsingistä päin kotiin ja toivomuksena oli saada nätti kuva auringonlaskun aikaan, mutta mun ilokseni taivas oli täynnä sankkaa sumua, taivaasta tihutti vettä ja oli hyy(yyyrhhh)tävää. Aamuyöllä Helsingissä oli ihana aivan pinkki taivas, jonka näin siristellen puolisokeana ilman laseja tai piilareita, harmi ettei sitä tullut ikuistettua! Sää on vedellyt tänä vuonna kuin mitäkin vuoristorataa - noh toivotaan, että edes sillä on ollut kivaa vuoristoradan kyydissä, haha. Mutta minä tulin näistä säävaihteluista viikko takaperin kipeäksi, kun en ollut osannut odottaa räntäkuuroa. Pääsiäisenä otin biksuissa aurinkoa ja yhtäkkiä sitä täristään taas kunnon paketoinnit päällä!

perjantai 9. toukokuuta 2014

NÄIDEN ASIOIDEN KANSSA KAMPPAILEN

hihi

Ajattelin kirjoittaa vähän syvällisemmästä aiheesta, joka on ollut tämän hetken kuuma aihe mun pääni sisällä! Itsetunnosta, asenteesta elämään ja onnellisuudesta. Monet varmasti samaistuvat ja kokevat näitä samoja tuntemuksia jossain elämänsä vaiheessa, kuten tämä nainen nyt. Viime vuonna koin monia asioita, joiden vuoksi ja ansiosta ajauduin ajattelemaan paljon syvempiä asioita itsestäni, muista ja ympäröivästä maailmasta. Mulle tuli nenäni eteen - ihankuin pommi olisi pudonnut - monta kurjaa juttua ja ne piti käsitellä kaikki samassa rytäkässä. Siinä samalla kasvoi ihmisenä kertarytäyksellä vaikka millä mitalla! Koen eläneeni elämän, joka on tehnyt musta vahvan. Koen sen olevan saamani hyvän kasvatuksen sekä niin negatiivisesti kuin positiivisesti todella tapahtumarikkaan elämäni ansiota - ai niin, unohtamatta mun sitkeää luonnetta mennä läpi harmaan kiven, vaikka mitä tapahtuisi! Mutta ihan kaikilta fiiliksiltä se ei harmi sentään mua ole säästänyt, nimittäin...

Viimevuotisen jälkeen mulla on kuitenkin ollut toisinaan huonompina ja väsyneempinä päivinä olo, että en ole tällä hetkellä kovin eheä ihminen. Mulla on edelleen joitakin haavoja paikattavanani. Haluaisin niin kovasti päästä häiritsevistä fiiliksistäni eroon, ja olen vähän vierailla vesillä sen suhteen, miten niitä voisi hallita! 

Muistan olleeni lukiovuosinani henkisesti todella hyvinvoiva tyttönen. Lukiossa olin onnistunut sanomaan heipat ujoudelleni ja muuttunut ihan päinvastaisesti rohkeaksi ja sosiaaliseksi. Olin päässyt yli kiusaamiskokemuksistani ynnämuista itsetuntoa sortavista kokemuksista, sillä en ollut ikinä antanut niiden lannistaa, vaan uskoin aina itseeni, että kyllä tämä tästä, elämä tulee antamaan minulle vielä paljon hyvää! Lukioikäisenä sain nauttia todella hyvästä itsetunnosta ja osasin olla onnellinen ja iloita pienistä asioista, vaikka elämä ei aina olisikaan ollut ruusuilla tanssimista. Se tuntui helpolta olla onnellinen, mutta nyt sen suhteen tökkii vähäsen!

Haluaisin a) oppia elämään hetkessä ja nauttia pienistä asioista b) olla olematta varautunut muiden ihmisten suhteen c) ottaa enemmän huomioon itseni ja oman tahtoni. Ähh, miten se voikin yhtäkkiä olla yksi vaikeuksien vaikeus!

Tarkennan. a) Oppia elämään hetkessä ja nauttia pienistä asioista. Huomaan uppoutuvani toisinaan omiin ajatuksiini, enkä ole täysillä "siinä hetkessä" mukana, vaan omassa pääkopassani sijaitsevassa omassa pikkumaailmassaan. Keskittyminen vaatii välillä pinnistämistä ja en muista kaikkea niin hyvin. En onnistu myöskään antamaan itsestäni irti kaikkea ja olemaan 100% läsnä. Johtunee kait siitä, että elämässäni on tällä hetkellä meneillään niin paljon asioita, että pitäisi ehtiä miettimään miljardia juttua, mistä seuraa stressi ja ajatukset käyvät puoliteholla vähän jokaisen asian suhteen. Haluaisin niin niin niin pystyä keskittymään itse hetkeen ja heittää turhan hälinän taustalta pääni sisältä pois! Haluaisin osata iloita ja huomata ne pienimmätkin onnenaiheet. 

Läsnäolosta hyppäsi mieleen nykyinen sosiaalisesta mediasta riippuvainen elämäntapa, joka estää meitä olemasta täysillä mukana itse hetkessä. Vaikka olisimme fyysisesti läsnä, emme ole aidosti läsnä vaan henkisesti aivan toisessa tilassa. Ajatuksemme ovat aivan jossain muualla huitelemassa tuijottaessa puhelimiamme ja meiltä jää puoliksi havainnoimatta ympärillämme tapahtuvat asiat. Tällöin voi pähkäillä, että onko sosiaalista mediaa ahkerasti käyttävä nykyihminen enää ollenkaan täysillä läsnä, kun hän keskittyy puoliksi puhelimen maailmaan ja puoliksi itseään ympäröivään maailmaan. Oivoi sentään, myönnän olevani totaalisen riippuvainen iPhonestani. Sydän hyppää kurkkuun asti ellei ihan päälakeni kukkuralle, jos puhelimeni sijainti on hetken tietämättömissäni. Olo on totally naked, jos puhelin ei ole mukanani. Puhelimen netin katkaiseminen aiheuttaa myös awkwardin olon. Minun on pakko saada heti ilmoitus kavereideni viesteistä taikka muun sosiaalisen median tapahtumista. Not so good! Mulle tulee tästä toisinaan levoton olo ja kaipaan saada aivan omaa rauhaa ja olla kilometrin päässä puhelimesta! Alan vähitellen irrottautumaan puhelimesta ja yrittämään huomata enemmän ne ympärillä tapahtuvat juttuset.

b) Olla olematta varautunut muiden ihmisten suhteen. Koen nykyään usein sitä, että en uskalla avata itseäni toisille ihmisille ja päästää heitä ulkokuoreni alle. Oon avoin luonne, jolle ovat tärkeitä läheiset suhteet ja siksi se tuntuu niin inhottavalta, että olen yhtäkkiä jostain syystä jumiutunut sekä varautunut, kun ulkokuoren alta kuitenkin puskisi vaikka minkämoista tarinaa. Tiedän tämän johtuvan pettymyksistä ihmissuhteissa, kun olen saanut komeasti nenilleni annettuani itsestäni todella paljon toiselle ihmiselle. Resepti tähän vaivaan on uudet luottamuksenarvoiset ihmissuhteet, jotka osoittavat haluavansa avata mun lukkoni. Toinen lääke on aika, joten sen kulumista odotellessa! Ainut vaan, että tahtoisin kovasti päästä tästä nyt ja heti. But how!?

c) Ottaa enemmän huomioon itseni ja oman tahtoni. Osaan nykyään olla ankara itselleni. Ajatukset käyvät liikaa muissa ihmisissä, heihin vaikutuksen tekemisessä ja unohdan helposti sen, että minullakin kuuluisi olla kivaa. Ystäväni sanoi eräs päivä minulle niin hienosti, että ihmisen pitää osata olla lempeä itselleen. Ymmärrän helposti, miksi perfektionisti altistuu helposti näihin fiiliksiin, mutta en sitä, mistä tämä on tulla tupsahtanut minulle juuri nyt. Saisi lähteä lätkimään tämä minuun iskenyt tunne! 


Minkä asioiden kanssa kamppailette itse juuri nyt tai löydättekö itsenne samojen asioiden keskeltä?

torstai 8. toukokuuta 2014

NEW IN - GOLDEN LAPTOP ♥

Flunssapöpön vallassa ollessa mua silti ilostutti eräs asia ja melkein auttoi unohtamaan koko kipeilyn, sen verran ihanainen juttu se oli! Nimittäin postissa tullut uusi läppäri, jonka tilasin jo reilut parisen viikkoa sitten ja odotin sitä kuin mitäkin ja sen piti saapua parissa päivässä! Mutta siitä voin syyttää ihan omia toilailujani tilauksen loppuun asti suorittamisessa. Tämän jälkeen mulla on uusittu kaikki tekniikanvekottimet lähes samaan syssyyn: puhelin (iPhone 4s 5s), kamera (Canon EOS 1000D 700D) ja  nyt läppäri (Toshiban puhkikulutettu musta mötikkä Acerin kultainen luksusläppäri ♥). Se on jännä miten kaikki tuppaa aina hajoamaan tai loppumaan samaan aikaan, oli kyse sitten hiusputeloiden tyhjenemisestä ja meikkien loppumisesta taikka sitten tekniikanvempeleiden rupsahtamisesta!

Paketista paljastui ihkaihana kultaisen, tai noh ehkä enemmän shampanjan sävyinen, ylellisen näköinen Acerin läppäri!

a3 a9 
Uutukaisessa koneessa oli (ja on edelleen) ihan hullunhullu asentaminen, jotta kaikki ohjelmat ovat raiteillaan ja höskät järjestyksessä ja kaikki vaativan omistajan maun ja mielen mukaisesti. Sen lisäksi mun oli pelastettava about 120 gigan edestä kuvia vanhalta, hetkenä minä hyvänsä viimeisen kerran simahtavalta, läppäriltäni uuteen koneeseen, ja siinähän oli mun koneillani keskenään ahkeroimista kokonaisen päivän ajan! Kyllä kyllä, olen liian nuuka heittämään rahojani ulkoiseen kovalevyyn, kun se on asia, jonka olemassaoloa ei edes huomaa, ellei ole vihonviimoinen hätä ja kaikki menetetty. Uudessa Acerissani on Windows 8.1 -järjestelmä ja olin aluksi nenä nyrpyssä sen suhteen, mutta opittuani käyttämään sitä huomasin ennakkoluulojeni olleen turhia, sehän on ihana! Vaatii vain aluksi pientä tutkimusretkeilyä.

a4
 a7 a10 a8 a6 a11 a5

Nyt saa olla onnessaaan kaikki vekottimet uututtaan hohtavina! Okei valehtelin. Melkein hohtavina. Uusi iPhone on jo kokenut kovaa kohtaloa kanssani. Vaikka ei huolta, elossa se on - pieniä ruhjeita vaan, mutta yritetään ajatella ne ruhjeet persoonallisina piirteinä, kun ei taida muu auttaa :D

Laptopin taustakuva tehty We ♥ it -kuvista. 

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

1. LATEST BUY

Haastepostaus nro 1. Parin viikon takaiselta shoppailureissulta kotiutetut löydökset! Tähän olisi ehkä pitänyt heittää se viimeisin kortin vinguttamisen syy, mutta tehdään tämä nyt ihan omalla tavalla ja tässä viimeisiä esittelemisen arvoisia ostoksia (kello ja iPhone vain rekvisiittaa):

i2
i3
i4 
Mun oli tarkoitus lähteä ihan vain Katan seuraksi penkomaan kauppoja ja palata tyhjin käsin, mutta olin antanut itselleni luvan ostaa uuden lompakon vanhan jo repsahtaneen ja rahoista huonosti huolta pitävän tilalle, jos mieleinen sattuisi osumaan kohdalle. Noh kuinka yllättäen Mangon laukkuja ja pussukoita ja lompakoita ynnämuuta rakastavana sieltä iski heti silmiin eräs lompakko! 

i5
i6 
Eikä tää lompakko sitten sattuneista syistä jäänytkään ainoaksi ostokseksi... Minkäs teit, kun Cubuksessa silmiin pisti kauan toivomani beige kaulahuivi! Etsin rusehtavan sävyistä ja tämänmallista hyvälaatuista huivia läpi talven ja nyt (!!!) kesän kolkuttaessa se vihdoin löytyi. Mutta hyvä ostos - klassinen huivi ja sopii vaatekaappini sisältöjen kanssa yhteen vielä pidempäänkin.

i7
i8

Noh noh, kolmas kerta toden sanoo ja ostokseen nro 3. päättyivät minun shoppailuni! Oon valehtelematta toivonut myös täydellistä harmaata neuletakkia koko talven päivät. Zarasta löytyi tämä ihana ♥ Neuletakki oli alunperin kietaisumallinen, mutta hihnat näyttivät paljon komeammilta rusettina edessä, joten saksin niitä vähäsen.

tiistai 6. toukokuuta 2014

MAY PHOTO A DAY CHALLENGE

Heipat! Kökötän täällä kotona jo ties kuinka monetta päivää kurkku karheana, mutta kuumeelle sain jo onneksi sanoa vihdoin hyvästit! Tuo Suomen sää ja kevät (vai talvi vai kesä vai mikä nyt tällä hetkellä onkaan haha) ei sitten osaa millään päättää, että ollako nyt lämmitä vai kylmää vai kuivaa vai märkää vai mitälie. Lähdin vappuaattona reissuun tyytyväisenä ballerinoissa mukavassa säässä ja perjantaina huomasinkin olevani räntäsateessa hirmuisen kylmässä viimassa - ne ballerinat jalassa. Olin lähdössä junalla kotiinpäin ja mitä kurjimmista syistä lähes koko junaliikenne oli tukoksissa ja myöhässä ja siellähän sitä seistiin niissä ballerinoissa ulkona odottamassa. Yllätys yllätys vilustuin ja tässä sitä ollaan!

Ei tahtoisi nyt olla varaa sairastaa, kun tuntuu että elämässä ja ympärillä tapahtuu vaikka millä mitalla nyt asioita! Tasan kahden viikon päästä mulle pyörähtää pyöreät lukemat ikämittariin, on valmennuskurssia ja pääsykokeita ja tulevaisuudensuunnitelmia ja muita hurjia juttuja... Mutta kuulumispölinöistä itse aiheeseen!

May photo a day challenge

Päätin heittäytyä mukaan tähän toukokuiseen kuva per päivä -haasteeseen! Pikkuisen sitä ollaan mattimyöhäisiä alkaneen kuukauden rullattua eteenpäin jo lähes viikon, mutta no can do, otetaan haaste vastaan silti! Haastepostaukset eivät tosiaankaan tule olemaan korvaavia muille postauksille vaan heittelen näitä niiden lomassa tänne blogin puolelle. Lähtekää te kaikki ihmeessä haasteeseen mukaan, jotka siellä ruudun toisella puolella omaatte blogin, Instagramin taikka muun paikan, jonne voitte haastetta väsätä! :) Huih, aina mulle käy köpelösti ja nämä tämmöiset tahtoo jäädä kesken, mutta otetaan sekin haaste vastaan nyt ja mennään omaa tahtia!